Johannes 1:1 - ja Sana oli Jumala?

Maanantainen kielioppipläjäys: Artikkeli on todennäköisesti yksi Koiné-kreikan väärinymmärretyimmistä ja väärinkäytetyimmistä kielioppiasioista. UT:n kreikassa artikkelin pääasiallinen tarkoitus ei ole tehdä jotakin määräiseksi (vrt. engl. "a dog" -> "the dog") vaan käsitteellistää, nimetä ja lopulta myös kohdentaa.
Seuraava esimerkki selvennyksineen kertoo paljon artikkelin käytöstä Koiné-kreikassa:

Joh 1:1:
(a) Ἐν ἀρχῇ ἦν ὁ λόγος
alussa oli [artikkeli] sana
(b) καὶ ὁ λόγος ἦν πρὸς τὸν θεόν
ja [artikkeli] sana oli [artikkeli] jumalan luona
(c) καὶ θεὸς ἦν ὁ λόγος
ja [ei artikkelia] jumala oli [artikkeli] sana

Olen alla olevan seuraamisen helpottamiseksi kirjoittanut sulkuihin, missä kohden artikkeli esiintyy alkutekstissä.

Ensimmäiset kaksi värssyä (a, b) tuottavat tuskin ongelmia kääntäjälle: Johannes käsitteellistää "sanan" käyttämällä artikkelia (ὁ λόγος) ja myös sanan "jumala" edessä ilmenee artikkeli. Viimeinen värssy (c) kuitenkin nostaa monen alkukieltä tuntemattoman kulmakarvoja. Miten lauseesta "ja jumala oli sana" saadaan "ja Sana oli Jumala"? Ja miksi sanan "jumala" edessä ei ole artikkelia?

(1) Kreikan kielessä yksi artikkelin tehtävistä on erottaa lauseen subjekti muista lauseenjäsenistä. Tässä tapauksessa artikkeli kertoo, että Johannes kirjoittaa Sanasta, joka on lauseen kieliopillinen subjekti. Lausetta ei siis voi kääntää "ja jumala oli sana."

Huomaa vielä, että kyseessä on subjekti – olla-verbi – predikaativi -muotoinen lause, jossa sekä subjekti että predikatiivi ovat nominatiivimuodossa. Mikäli molemmat sanat sisältäisivät artikkelin, lukijalla ei olisi käytössään kuin sanajärjestys sen päättelemiseksi, mikä on lauseen kieliopillinen subjekti. Koiné-kreikassa sanajärjestys on kuitenkin vapaa ja sitä käytetään usein jonkin asian korostamiseksi kielioppirakenteiden todentamisen sijasta. Tässä tapauksessa Johannes nostaa sanan θεὸς (jumala) lauseen alkuun korostaakseen tätä hämmästyttävää asiaa: Sana liitetään ennennäkemättömällä tavalla Jumalaan.

(2) Entä sanan "jumala" artikkelittomuus? Artikkelin puuttuminen voi tarkoittaa UT:n kreikassa sitä, että ko. sana on epämääräinen (tässä tapauksessa: "sana oli eräs jumala"), määräinen (tässä tapauksessa: Sana oli Jumala) tai, että sillä kuvataan sen kategorian luonnetta ja laatua, johon pääsana kuuluu (tässä tapauksessa: "sana oli jumalallinen".

Ns. Colwellin säännön (Wallace 1996:256-) mukaan määräiset predikatiivit, jotka edeltävät verbiä, ovat yleensä artikkelittomia. Sääntö sopii täydellisesti käsittelemääni lauseeseen, jonka verbiä edeltävä predikatiivi "jumala" (θεὸς) on. Näin ollen ensimmäinen käännöstapa on ainakin kyseenalainen. Sääntö ei kuitenkaan sano, että käännöstapa olisi mahdoton. Siksi lausetta täytyy tarkastella lähemmin (alla oleva hyödyntää ja mukailee huomattavasti pidempää keskustelua Wallacen kirjassa Greek Grammar Beyond the Basics, 1996:266-):

Tulisiko θεὸς kääntää epämääräisesti ("ja Sana oli eräs jumala")?
Esimerkiksi Jehovan todistajien Uuden maailman käännös kääntää näin. Samalla käännös on täysin mielivaltainen ja jättää niin kontekstin kuin muunkin UT:n todistusaineiston huomiotta. UT sisältää artikkelittoman sanan θεὸς 282 kertaa, joista vain 16 kertaa Uuden maailman käännös kääntää sanan pienellä J-kirjaimella – silloin kun heidän teologiansa pakottaa tähän (Jehovan todistajat eivät esimerkiksi sano: "Ette voi palvella erästä jumalaa ja mammonaa", vaikka heidän käännöslogiikkansa tätä edellyttäisi). Mielenkiintoista on myös se, että Jehovan todistajien käännös johtaa tässä kohden itse asiassa polyteistiseen ajatukseen (Jumalan lisäksi on myös toinen jumala), joka Johanneksen evankeliumin ja juutalaisen taustan valossa on täysi mahdottomuus. Lisäksi Johannes useissa muissakin kohdin liittää Jeesuksen Jumalaan ennennäkemättömällä tavalla (ks. Joh 5:23; 8:58; 10:30; 20:28) – miksei siis tässäkin?

Tulisiko θεὸς kääntää määräisesti ("ja Sana oli Jumala")?
Colwellin sääntöä noudattaen monet tutkijat ovat ehdottaneet, että Joh 1:1c tulisi kääntää siten, että "jumala" viittaa Jumalaan isolla J-kirjaimella. Colwellin sääntö ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti tämän käännöstavan hyväksymistä – siinähän puhutaan siitä, mikä on yleisesti totta, eikä siitä, mikä on aina totta. Kaiken lisäksi sanan "jumala" kääntäminen viittauksena "Jumalaan" on teologisesti jokseenkin ongelmallinen. Mikäli sanan "jumala" ymmärretään viittaavan Isään Johanneksen evankeliumin alussa, käännöstapa, joka tekee sanasta "jumala" määräisen identifioi Jeesuksen Isän kanssa (Jeesus = Isä) ja päätyy kristologiseen heresiaan nimeltä modalistinen monarkianismi, jossa yksi Jumala-persoona näyttäytyy kolmen naamarin takaa todellisen Kolminaisuuden sijasta. Johannes kuitenkin vaikuttaa erottelevan Isän ja Sanan toisistaan hyvinkin tarkasti (ks. esim. Joh. 1:18). Isä ei ole Sana eikä Sana ole Isä. Jakeen 1 Sana ei myöskään ole identtinen Jumalan kanssa – Sanahan oli alussa Jumalan luona (1:1b).

Tulisiko θεὸς kääntää kvalitatiivisesti ("ja Sana oli jumalallinen")?
Suomalaiseen korvaan tämä käännöstapa tekee Jeesuksesta Jumalaa alemman olennon. – mehän puhumme muun muassa jäätelöstä "jumalallisen hyvänä". Kreikan kieli ei kuitenkaan toimi näin. Tässä kohden predikatiivin θεὸς (jumala) ymmärtäminen subjektin ὁ λόγος (Sana) kvalifikaationa tai laajempana kategoriana, johon ὁ λόγος (Sana) kuuluu, merkitsisi sitä, että vaikka Jeesus ei ole identtinen Isän kanssa, he ovat kuitenkin luonnoltaan yksi ja sama. Huomaa, että jaejakso korostaa muutenkin ennen kaikkea Sanan luonnetta: Sana on jumalallinen (1:1) ja tulee lihaksi (1:14). Olen tämän jälkimmäisen vaihtoehdon kannalla. Väärinkäsitysten välttämiseksi käännös: "Mitä Jumala oli, sitä Sanakin oli" (ks. engl. NEB) olisi kuitenkin todennäköisesti paras.