Oletko joskus istunut jonkin karismaattisen seurakunnan hengellisessä tilaisuudessa ja kuunnellut silmät pyöreinä toisen seurakuntalaisen saamaa profeetallista sanomaa Herralta, jossa esiintyy sana "katso" toistuvasti, yleensä lauseen alussa?
Henkilökohtaisesti en torju profeetallisten sanomien mahdollisuutta. Päinvastoin! Mutta samalla ajattelen, että profeetallinen sanoma muokkautuu aina käytetyn "äänitorven" läpi. Vanha kansa onkin bruukannut puhua "astian mausta".
Tässä tapauksessa "astian maku" syntyy vanhan raamatunkäännöksen käyttämisestä, joka on muokannut profeetallisen sanoman tuojan ajatusta siitä, minkälaista profeetallisen puheen tulisi olla.
Sana "katso" esiintyy hieman yli tuhat kertaa vuoden 1933/38 käännöksessä ja on kirjaimellinen käännös heprean sanalle הִנֵּה (hinne) tai sen hebraismina Uuteen testamenttiin siirtyneelle versiolle Ἰδοὺ (iduu).
Sana הִנֵּה ei ole pyhä sana, eikä sitä kannattaisi edes kääntää sanalla "katso". Sekä KR33 että KR92 toimivatkin fiksusti kääntäessään ko. sanan Gen 22:1:ssä ilmauksella "Tässä olen." KR92-käännöksessä "katso" esiintyy enää rapiat 150 kertaa.
Partikkelilla הִנֵּה on pääasiassa kolme erilaista merkitystä tekstiyhteydestä riippuen. Sitä käytetään...
(1) korostamaan tai painottamaan jonkin asian tärkeyttä. Ks. esim. Gen 1:31; Ps 33:18.
(2) osoittamaan jonkin tai jonkun välitöntä läsnäoloa, painottaen kiireellisyyttä. Ks. Gen 22:1; 28:15.
(3) esittelemään fakta tai tilanne, jolle seuraava väittämä perustuu. Ks. Gen 12:11-12; 1 Sam 12:1.
Lähde: Pratico & Van Pelt. Basics of Biblical Hebrew. Grand Rapids: Zondervan. 2001, 146.
