Lukuraportti: Targumit (arameankieliset raamatunkäännökset)

Tämä on löyhä lukuraportti kirjasta Flesher & Chilton: The Targums — A Critical Introduction (Baylor 2011), jota käytän lähinnä ponnahduslautana omalle keskustelulleni.

Mielenkiintoni kohdistuu Targumeiden syntyhistoriaan, tarkemmin: heprean kielitaidon heikkenemiseen. Tarkastelen lisäksi Jeesuksen opetusta synagogassa tästä valosta, ja lopuksi pohdin tämän merkitystä omassa kontekstissamme.

Ensinnäkin, Targum on termi jota käytetään arameankielisistä Vanhan testamentin[1] käännöksistä.[2]

“Sana ‘Targum’ ei ole pelkästään tapa kuvata muinaisia juutalaisia raamatunkäännöksiä. Se pikemminkin määrittelee tietynlaisen tavan saattaa (render) teksti yhdeltä kieleltä toiselle.” (19)[3]

Flesher ja Chilton määrittelevät Targumin seuraavasti:

“Targum on käännös, joka yhdistää alkuperäisen tekstin äärimmäisen kirjaimellisen käännöksen (rendering) lisätyn materiaalin kanssa saumattomalla tavalla.” (22)

Määritelmässä ‘saumattomuus’ tarkoittaa sitä, että eroa varsinaisen raamatuntekstin ja tulkinnallisen materiaalin välillä on mahdoton huomata, ellei lukijalla ole pääsyä alkuperäiseen heprealaiseen tekstiin. Flesher ja Chilton listaavat 7 Targumeihin liittyvää ‘käännösperiaatetta’, mutta yllä oleva kuvaus on se mikä yhdistää kaikkia käännöksiä (kirjaimellisuus, saumattomuus). Pelkkä heprealaisen tekstin olemassaolo ei tosin ollut riittävää, sillä teksti piti myös pystyä ymmärtämään.

Profeetallisesta puheenparresta ja heprean sanasta הִנֵּה

Oletko joskus istunut jonkin karismaattisen seurakunnan hengellisessä tilaisuudessa ja kuunnellut silmät pyöreinä toisen seurakuntalaisen saamaa profeetallista sanomaa Herralta, jossa esiintyy sana "katso" toistuvasti, yleensä lauseen alussa?

Henkilökohtaisesti en torju profeetallisten sanomien mahdollisuutta. Päinvastoin! Mutta samalla ajattelen, että profeetallinen sanoma muokkautuu aina käytetyn "äänitorven" läpi. Vanha kansa onkin bruukannut puhua "astian mausta".

Tässä tapauksessa "astian maku" syntyy vanhan raamatunkäännöksen käyttämisestä, joka on muokannut profeetallisen sanoman tuojan ajatusta siitä, minkälaista profeetallisen puheen tulisi olla.