Apokryfiprojekti #7a: Ruubenin Testamentti

Apokryfiprojektin[1] tämä osa käynnistää 12-osaisen “minisarjan”, joka keskittyy 12 Patriarkan testamentteihin (myöhemmin T12P). 12 Patriarkkaa ovat Jaakobin 12 poikaa, jotka kukin vuorollaan viimeisinä päivinään kokoavat poikansa luokseen antaakseen heille siunauksensa ja ”testamenttinsa,” mitä ”elämämkoulu” on heille opettanut.

Tekstien samaa kaavaa noudatteleva luonne kertoo siitä, että ne ovat saaneet viimeisen ulkoasunsa yhden toimittajan kynästä.[2] Niiden ponnahduslautana toimii 1 Moos 49 olevat Jaakobin siunaukset pojilleen, jotka toistuvat Mooseksen toimesta sukukunnille ennen kuolemaansa (5 Moos 33). Tässä vaiheessa riittää maininta, että yleensä[3] huomio kiinnittyy kunkin pojan moraalisiin ominaisuuksiin, mikä alleviivaa tekstien teemaa: älä tee isäsi virheitä, vaan seuraa sitä missä hän eli oikein.

Apokryfiprojehti #6: Mooseksen testamentti

Apokryfiprojektin[1] tässä osassa käsittelen Mooseksen teosta, joka kulkee kahdella nimellä: Mooseksen testamentti tai Mooseksen taivaaseenottaminen.[2] Kuten sarjan muissa kirjoituksissa, ensin esittelen tekstin lyhyesti, sitten käsittelen joitakin omaleimaisuuksia, ja lopuksi analysoin tekstiä Uuden testamentin näkökulmasta.

Mooseksen testamentti[3] sisältää Mooseksen kuvitteelliset viimeiset sanat profetian[4] muodossa. Tosiasiassa teos on kirjoitettu n. 160 eaa. –30 jaa.[5] Teos on yhdistelmä "uudelleenkirjoitettua raamattua,"[6] eli raamatullisen historian tapahtumia myöhemmällä tulkinnalla höystettynä,[7] sekä apokalyptiikkaa, eli ilmestyskirjallisuutta.[8] Collins kuitenkin huomauttaa, että merkittävä ero apokalyptiikkaan on se, että teoksesta puuttuu ilmestystietoa välittävät taivaalliset olennot: "Tässä [teoksessa] Mooses on ilmestyksen antaja, ei vastaanottaja."[9] Teoksesta on säilynyt vain osa, ja se loppuu kesken lauseen 12. luvussa.

Apokryfiprojekti #4: Aabrahamin Testamentti

Apokryfiprojektin[1] toisessa kirjoituksessa käsittelin teosta Aabrahamin Ilmestys (Linkki). Tässä jaksossa tarkastelussa on toinen Aabrahamia käsittelevää apokryfinen teos, Aabrahamin Testamentti. Teoksesta on säilynyt kaksi versiota, jotka noudattelevat samaa kaavaa A:n ollessa huomattavasti B:tä lyhyempi. Versioissa on myös pieniä eroja, joista mainitsen muutaman oleellisen. Teksti on oletettavasti alun perin juutalainen kirjoitus, johon kristitty kopioija on tehnyt muutamia merkintöjä, erityisesti mitä tulee loppusanoihin.[2]

Aabrahamin Testamentti on mielenkiintoinen sekoitus narratiivia ja taivaallisia näkyjä. Narratiivina teos esittää Aabrahamin synnittömänä ja täydellisenä ihmisenä, jonka on tullut aika mennä Jumalan luo. Jumala haluaa säästää ystävänsä karulta kuolemalta, ja siksi lähettää arkkienkeli Mikaelin viemään sanan tälle, että tekisi testamenttinsa.[3] Aabraham ei hyväksy tätä, vaan haluaa vielä ruumiissa ollessaan nähdä luomakunnan kokonaisuudessaan. Tästä käynnistyy seikkailu Paratiisin porteilla, joka keskittyy kuoleman jälkeisen tuomion tarkasteluun, hyvien ja pahojen tekojen merkitykseen viimeisellä tuomiolla, sekä Jumalan armahtavaisuuteen.

Tämä kirjoitus on jaoteltu viiteen osaan: Aabrahamia varoitetaan kuolemasta, taivaallinen tuomio-istuin, kuoleman kohtaaminen, teoksen opetus, ja viimeiseksi suppea vertailu Uuden testamentin kanssa.