Mooseksen testamentti[3] sisältää Mooseksen kuvitteelliset viimeiset sanat profetian[4] muodossa. Tosiasiassa teos on kirjoitettu n. 160 eaa. –30 jaa.[5] Teos on yhdistelmä "uudelleenkirjoitettua raamattua,"[6] eli raamatullisen historian tapahtumia myöhemmällä tulkinnalla höystettynä,[7] sekä apokalyptiikkaa, eli ilmestyskirjallisuutta.[8] Collins kuitenkin huomauttaa, että merkittävä ero apokalyptiikkaan on se, että teoksesta puuttuu ilmestystietoa välittävät taivaalliset olennot: "Tässä [teoksessa] Mooses on ilmestyksen antaja, ei vastaanottaja."[9] Teoksesta on säilynyt vain osa, ja se loppuu kesken lauseen 12. luvussa.
Salainen dokumentti
Teos alkaa sillä, että Mooses kutsuu seuraajansa Joosuan luokseen.[10] Mooses kertoo Joosualle sanoja jotka tulee kirjoittaa ylös ja säilöä "aikojen lopun täyttymiseen asti" (1:16–18). On selvää, että tämä teos esiintyy Joosuan aikoinaan kätkemänä käärönä, joka on nyt "paljastettu" 1500 vuotta sankarin kuoleman jälkeen. Kirjoittaja on pyrkinyt nostamaan teoksen arvovaltaa käskemällä Joosua tutkimaan "tätä kirjoitusta tarkasti" (1:16), mikä muistuttaa kovasti Tooran opiskelulta. Mooses vannottaa Joosua kuuliaisuuteen, ja tekee näin "maailman Herran" nimessä. Tämä epätavallinen nimi Jumalalle liittyy Jumalan toimintaan historiassa. Jumala säätää historian yksityiskohtia myöten, ja hän myös vaikuttaa pakanoiden parissa. Heti alkuun on selvää, että juutalaisilla on erityisasema ja että pakanat ovat alusta asti olleet menossa kohti tuhoa:"Maailma on luotu ihmisten tähden, mutta Jumala ei tehnyt tätä tarkoitusta tiettäväksi… luomisen yhteydessä, jotta näin ollen pakanat tulisivat näin ollen tuomituiksi, ja että he keskinäisissä kiistoissaan tuomitsivat toinen toisensa – omaksi häpeäkseen" (1:12–13).
Kirjoittaja on kuitenkin kriittinen myös juutalaisuuden suhteen. Kertoessaan profetianomaisesti juutalaisesta historiasta, hän kertoo epäjumalanpalveluksen syyksi pakkosiirtolaisuudelle. Pääsyy pakkosiirtolaisuudesta lankeaa kuitenkin pohjoisen kymmenelle heimolle (3:5), mutta pakkosiirtolaisuus on koko Israelin tappio vaikka vain kaksi heimoa palaakin. Tämäkin kaikki on tapahtunut aivan kuten Mooses jo aikoinaan profetoi (3:13).
Kaksi historiallista hetkeä
Tekstin kiintoisimmat "profetiat" sijoittuvat Antiokus Epifanes IV:n ja Herodeksen aikaan. Mooses kertoo yksityiskohtaisesti kuinka "tulevaisuuden" Antiokus ristiinnaulitsi juutalaisia, ja niinpä jotkut juutalaiset miehet/pojat pyrkivät eroon ympärileikkauksesta.[11] Tämä oli kirurginen toimenpide, jossa esinahkaa joko venytettiin tai terska pyrittiin peittämään siirrännäisellä (8:3).[12] Tapahtumat eskaloituivat lopulta kansallismielisten käynnistämään kapinaan vastalauseena Antiokuksen "hävityksen kauhistukseen" — hän toi sian temppeliin[13] (8:5) v. 167 eaa.[14]Antiokuksen aikaiset tapahtumat, erityisesti juutalaisten ristiinnaulitseminen, toistuu Herodeksen aikaan. Tämä on merkkinä viimeisistä ajoista. Viittaus Herodeksen vallassa-oloaikaan (6:7) sanelee, että teksti on kirjoitettu ennen 30 jaa.[15] Herodes on armoton hallitsija, jonka teos kuvaa Jumalan lähettämänä rankaisuna kansalle, joka "on kääntänyt selkänsä Herralle" (5:5). Kaikki saa alkunsa korruptoituneista johtajista ja papeista. Papit eivät ole oikeita pappeja, vaan "orjia ja orjien jälkeläisiä" (5:4). Heidän ulkokultaisuutensa saastuttaa alttarin ja johtaa maan tuhoon. Tämä saattaa olla kritiikki joitakin fariseuksia kohtaan: "ja vaikka heidän kätensä ja mielensä ovat epäpuhtauden vallassa, he pistävät pystyyn mahtavan näytelmän ja jopa sanovat: 'älä koske minuun ettet saastuttaisi minua…'" (7:6).[16] Yhdenveroinen kauhistus on oikeuslaitoksen korruptoituneisuus, joka suosii rikkaita ja ottaa vastaan lahjuksia.[17]
Hyvään apokalyptiseen tapaan lopulta tulee tuomio. Paholainen tuomitaan (10:1), ja hurskaat siirtyvät taivaaseen, kun taas rangaistukseen joutuvat jäävät maan päälle. Jumala on uskollinen liitolleen ja saattaa asiat päätökseen haluamallaan tavalla: tästä saavat olla varmoja niin Joosua (10:11–13) kuin salaisen kirjoituksen lukijatkin. Lopulta Mooses profetoi oman kuolemansa ja hautaamisensa, ja vielä kertoo ettei hänessä ollut mitään ihmeellistä vaan kyse oli Jumalan laupeudesta, ja samalla tavalla Joosuan joukot eivät valloittaisi luvattua maata oman erinomaisuutensa takia, vaan koska Jumala oli niin säätänyt (11).
Uuden testamentin näkökulmia
Historiallisesti Uusi testamentti sijoittuu aikaan juuri tämän kirjoituksen jälkeen. Tämän takia evankeliumien keskittyminen Jeesuksen kosmiseen kamppailuun Paholaisen kanssa on kiinnostava. Mooseksen testamentissa Paholainen yksinkertaisesti "kohtaa loppunsa" kun valtakunta tulee. UT:n kirjoitukset puolestaan sijoittavat Jeesuksen kamppailun kosmisen vihollisen kanssa maan päälle hyvin konkreettisella tavalla. Tämä on keskeinen teema erityisesti Markuksen ja Matteuksen evankeliumeissa. Oleellisia hetkiä ovat Jeesuksen kiusaus erämaassa, kohtaamiset demoneiden kanssa, houkutus Pietarin taholta, sekä luonnollisesti tapahtumat ristiinnaulitsemisen ympärillä.Tästä näkökulmasta tämä ero UT:n ja Mooseksen testamentin välillä on merkittävä. Testamentti yhtäältä todistaa siitä odotuksesta, että Herra (Yhwh) kukistaa paholaisen, ja UT toisaalta osoittaa että Jeesus tekee juuri tämän. Tämä tukee todistusta varhaisesta korkeasta kristologiasta: alkuseurakunta uskoi, että Jeesus on Herra, joka kukisti paholaisen. Sama näkemys toistuu Paavalin kirjoituksissa, jotka eivät tosin keskity Jeesuksen elämän kuvaamiseen, vaan kertaavat näiden tapahtumien teologisen merkityksen vastaanottajien kannalta.
Toinen Jeesukseen liittyvä seikka löytyy luvusta 11, kun Joosua panikoi Mooseksen poismenon takia: "Herrani, kun sinä menet nyt pois, niin kuka ruokkii tämän kansa? Tai kuka säälii heitä, ja kuka johtaa heitä matkalla? Tai kuka rukoilee heidän puolestaan päivin öin… taukoamatta, katsoen häneen joka hallitsee koko maailmaa armolla ja oikeudella… Nämä kuvaukset sopivat Moosekseen, eikä varmasti ole sattumaa, että UT käyttää vastaavia kuvauksia Jeesuksesta[18].
Toisaalta Joosuan ahdistukseen liittyy myös kysymys Mooseksen hautapaikasta. Joosua kysyy:
"Mihin sinut haudattaisiin? Kuka rohkenee kuljettaa sinun ruumistasi… paikasta toiseen kuin se olisi tavallisen ihmisen? Jokaisen hauta on suhteessa heidän elämänsä pituuteen… mutta sinun hautapaikkasi on auringon noususta sen laskuun ja etelästä pohjoisen ääriin. Koko maailma on sinun hautapaikkasi" (11:8).
Tieto Mooseksen hautapaikasta on kadotettu (5 Moos 34:6), mikä on yllättävää ottaen huomioon, kuinka merkittävästä henkilöstä puhutaan. Hepreaksi teksti sanoo, että "hän hautasi hänet," ja siksi joidenkin mukaan Herra itse hautasi Mooseksen. Juutalaiset ovat yrittäneet ymmärtää mitä tämä oikein tarkoittaa.[19] Yksi näkemys on, että tämä viittaisi enkeliin.[20] Mooseksen yliluonnollisesta hautaamisesta kertoo myös Filon Aleksandrialainen, joka myös ajatteli että Mooses "profetoi mitä hänelle tapahtuisi kuolemansa jälkeen ja kuinka hänet haudattaisiin."[21] Joidenkin mukaan Mooses ei koskaan kuollut. Josefus selittää ristiriitaa siten, että Mooses katosi erämaahan, mutta hänen oli pakko "profetoida" kuolemansa, etteivät ihmiset kuvittelisi hänen menneen suoraan taivaaseen (vrt. Henok).[22]
Lopuksi
Mooseksen testamentti on arvokas dokumentti, joka antaa meille yhdenlaisen historiallisen kuvauksen ajanlaskun taitteesta. Se kertoo jotakin siitä, miten keskeinen henkilö Mooses oli, ja muistuttaa ettei häntä tunnettu pelkästään lakien tähden. Huomio on hänen erityisessä suhteessaan Jumalan kanssa, johon keskeisesti liittyy ajatus hänestä Jumalan ja ihmisten välimiehenä,[23] joka muistutti Jumalaa liitostaan ihmisten kanssa (T.Moos. 11:17). Samalla se myös antaa vinkkejä siitä, mitenkä aikalaiset lukivat omaa raamattuaan, meidän "vanhaa testamenttia," ja pyrkivät soveltamaan sen sanomaa omaan aikaansa, joskus aika villilläkin tavalla. Ne eivät syrjäyttäneet Pyhiä Kirjoituksia tai edes saavuttaneet samaa asemaa, mutta ne tukivat niiden sanomaa: Ne olivat merkityksellisiä aikalaisilleen koska ne konkretisoivat toivon näkökulmaa ja odottivat suurimman hädän hetkellä Jumalan tuomiota ja vanhurskaiden pelastusta.[24]Viitteet
[1] Tämä kirjoitus on osa projektia, jossa luen läpi VT:n apokryfiset kirjat, analysoin keskeiset teemat ja pohdin niiden merkitystä sekä omalle ajallemme, että Uuden testamentin tulkinnalle. Klikkaamalla (Linkki) pääset sarjan johdanto-artikkeliin, joka pitää myös sisällään aakkosellisen indeksin kaikkiin sarjan tähänastisiin kirjoituksiin.
[2] Käyttämäni teksti(t) perustuu J. P. M. Sweetin tekemään parannettuun versioon R. H. Charlesin englanninkielisestä käännöksestä teoksessa The Apocryphal Old Testament, ed. H.F.D. Sparks (Oxford, 1984), 453–463.
[3] Säilyneessä teoksessa ei kerrota Mooseksen taivaaseenottamisesta, joten nimi "Testamentti" on kuvaavampi. Ks. John J. Collins, “Testaments,” in Jewish Writings of the Second Temple Period, ed. Michael E. Stone (Assen, Netherlands : Van Gorcum, 1984), 345.
[4] Mooses oli suurin profeetta (5 Moos 34:10).
[5] Kenneth Atkinson, “Moses, Testament of,” ed. David Noel Freedman, Allen C. Myers, and Astrid B. Beck, Eerdmans Dictionary of the Bible (Grand Rapids, MI: W.B. Eerdmans, 2000), 922.
[6] "Rewritten Bible"
[7] Vrt. Riemuvuosien kirja.
[8] Usein kosmisia ilmestyksiä, taivasvierailuita, yliluonnollisia tapahtumia, sekä koodikielisiä kuvauksia henkilöstä, tapahtumista, ja paikan nimistä.
[9] Collins, "Testaments," 346.
[10] Nickelsburg esittää erinomaisesti kahden taulukon avulla teoksen vastaavuuden 5 Moos. 28–34 välillä. George W. E Nickelsburg, Jewish Literature between the Bible and the Mishnah: A Historical and Literary Introduction (Philadelphia: Fortress Press, 1981), 80–81.
[11] Tämä on kolikon toinen puoli. Toinen puoli on se, että jotkut juutalaiset pyrkivät kreikkalaistumaan. Ympärileikkauksen piilottaminen mahdollisti paremman yhteiskunnallisen aseman. Vaikka nämä tuskin olivat ensimmäisiä kauneusleikkauksia, hyvinkin samalaiset motiivit taitavat olla vieläkin voimassa...
[12] Riemuvuosien kirjassa lisää aiheesta.
[13] Teoksen mukaan alttarille, mutta tutkijat eivät ole tämän historiallisuudesta yksimielisiä (oliko sika alttarilla, vai vain temppelissä).
[14] Nickelsburg (s. 82) ajoittaa teoksen ensimmäisen vaiheen tähän tapahtumaan, koska teksti ei mainitse Juudas Makkabeusta, suurinta kapinajohtajaa.
[15] Nickelsburg, 213.
[16] Nickelsburg kysyy voisiko teoksen kirjoittaja olla itse pappi (s. 83)? Kirjoittajasta ei ole mitään selkoa, toiset ovat esittäneet että hän on voinut olla myös fariseus, tai jopa essealainen (Atkinson, 922), minkä Collins torjuu jyrkästi (”Testaments,” 349).
[17] Teemallisesti tämä muistuttaa Jesajan tekstiltä.
[18] Monet ovat tunnistaneet erityisesti Matteuksen evankeliumissa teeman "Uusi Mooses."
[19] Esim. Septuaginta: "He hautasivat hänet..."
[20] Tämä näkökulma on esillä Uudessa testamentissa Juudan kirjassa (9, 16, 18), jossa Herran lähettiläs, enkeli Mikael, kiistelee Mooseksen ruumiista. Tämä tarina ei ole esillä kuitenkaan Mooseksen testamentissa, vaan toisessa teoksessa, josta Origenes kertoo (Principles 3:2,1, Mooseksen taivaaseenastuminen). . Ks. Collins, "Testaments," 346.
[21] "For when he was now on the point of being taken away, and was standing at the very starting-place, as it were, that he might fly away and complete his journey to heaven, he was once more inspired and filled with the Holy Spirit, and while still alive, he prophesied admirably what should happen to himself after his death, relating, that is, how he had died when he was not as yet dead, and how he was buried without any one being present so as to know of his tomb, because in fact he was entombed not by mortal hands, but by immortal powers, so that he was not placed in the tomb of his forefathers, having met with particular grace which no man ever saw; and mentioning further how the whole nation mourned for him with tears a whole month, displaying the individual and general sorrow on account of his unspeakable benevolence towards each individual and towards the whole collective host, and of the wisdom with which he had ruled them." (Mooseksen elämä 2.291).
[22] Josefus, Hist. 4.326, 5.1. Ralph P. Martin and Peter H. Davids, eds., Dictionary of the Later New Testament and Its Developments (Downers Grove, IL: InterVarsity Press, 1997), 778.
[23] Vrt. Heprealaiskirje.
[24] Teos mainitsee nimeltä Leeviläisen nimeltä Taxo, jonka kautta kirjailija osoittaa vanhurskaan kärsimyksen arvon, ja siten muistuttaa että Jumala kostaa viattoman veren, joka viittaa 5 Moos 32:43. Collins vertaa Taxoa kiinnostavalla tavalla makkabealaiseen Mattatjaan, ks. "Testament," 348. Mattatja on kostonhimoinen kun taas Taxo luottaa Jumalaan. Collinsin mukaan tämä on todennäköinen historiallinen tilanne, jossa teos on syntynyt (Kenraali Varuksen kampanja n. 4 eaa).
[2] Käyttämäni teksti(t) perustuu J. P. M. Sweetin tekemään parannettuun versioon R. H. Charlesin englanninkielisestä käännöksestä teoksessa The Apocryphal Old Testament, ed. H.F.D. Sparks (Oxford, 1984), 453–463.
[3] Säilyneessä teoksessa ei kerrota Mooseksen taivaaseenottamisesta, joten nimi "Testamentti" on kuvaavampi. Ks. John J. Collins, “Testaments,” in Jewish Writings of the Second Temple Period, ed. Michael E. Stone (Assen, Netherlands : Van Gorcum, 1984), 345.
[4] Mooses oli suurin profeetta (5 Moos 34:10).
[5] Kenneth Atkinson, “Moses, Testament of,” ed. David Noel Freedman, Allen C. Myers, and Astrid B. Beck, Eerdmans Dictionary of the Bible (Grand Rapids, MI: W.B. Eerdmans, 2000), 922.
[6] "Rewritten Bible"
[7] Vrt. Riemuvuosien kirja.
[8] Usein kosmisia ilmestyksiä, taivasvierailuita, yliluonnollisia tapahtumia, sekä koodikielisiä kuvauksia henkilöstä, tapahtumista, ja paikan nimistä.
[9] Collins, "Testaments," 346.
[10] Nickelsburg esittää erinomaisesti kahden taulukon avulla teoksen vastaavuuden 5 Moos. 28–34 välillä. George W. E Nickelsburg, Jewish Literature between the Bible and the Mishnah: A Historical and Literary Introduction (Philadelphia: Fortress Press, 1981), 80–81.
[11] Tämä on kolikon toinen puoli. Toinen puoli on se, että jotkut juutalaiset pyrkivät kreikkalaistumaan. Ympärileikkauksen piilottaminen mahdollisti paremman yhteiskunnallisen aseman. Vaikka nämä tuskin olivat ensimmäisiä kauneusleikkauksia, hyvinkin samalaiset motiivit taitavat olla vieläkin voimassa...
[12] Riemuvuosien kirjassa lisää aiheesta.
[13] Teoksen mukaan alttarille, mutta tutkijat eivät ole tämän historiallisuudesta yksimielisiä (oliko sika alttarilla, vai vain temppelissä).
[14] Nickelsburg (s. 82) ajoittaa teoksen ensimmäisen vaiheen tähän tapahtumaan, koska teksti ei mainitse Juudas Makkabeusta, suurinta kapinajohtajaa.
[15] Nickelsburg, 213.
[16] Nickelsburg kysyy voisiko teoksen kirjoittaja olla itse pappi (s. 83)? Kirjoittajasta ei ole mitään selkoa, toiset ovat esittäneet että hän on voinut olla myös fariseus, tai jopa essealainen (Atkinson, 922), minkä Collins torjuu jyrkästi (”Testaments,” 349).
[17] Teemallisesti tämä muistuttaa Jesajan tekstiltä.
[18] Monet ovat tunnistaneet erityisesti Matteuksen evankeliumissa teeman "Uusi Mooses."
[19] Esim. Septuaginta: "He hautasivat hänet..."
[20] Tämä näkökulma on esillä Uudessa testamentissa Juudan kirjassa (9, 16, 18), jossa Herran lähettiläs, enkeli Mikael, kiistelee Mooseksen ruumiista. Tämä tarina ei ole esillä kuitenkaan Mooseksen testamentissa, vaan toisessa teoksessa, josta Origenes kertoo (Principles 3:2,1, Mooseksen taivaaseenastuminen). . Ks. Collins, "Testaments," 346.
[21] "For when he was now on the point of being taken away, and was standing at the very starting-place, as it were, that he might fly away and complete his journey to heaven, he was once more inspired and filled with the Holy Spirit, and while still alive, he prophesied admirably what should happen to himself after his death, relating, that is, how he had died when he was not as yet dead, and how he was buried without any one being present so as to know of his tomb, because in fact he was entombed not by mortal hands, but by immortal powers, so that he was not placed in the tomb of his forefathers, having met with particular grace which no man ever saw; and mentioning further how the whole nation mourned for him with tears a whole month, displaying the individual and general sorrow on account of his unspeakable benevolence towards each individual and towards the whole collective host, and of the wisdom with which he had ruled them." (Mooseksen elämä 2.291).
[22] Josefus, Hist. 4.326, 5.1. Ralph P. Martin and Peter H. Davids, eds., Dictionary of the Later New Testament and Its Developments (Downers Grove, IL: InterVarsity Press, 1997), 778.
[23] Vrt. Heprealaiskirje.
[24] Teos mainitsee nimeltä Leeviläisen nimeltä Taxo, jonka kautta kirjailija osoittaa vanhurskaan kärsimyksen arvon, ja siten muistuttaa että Jumala kostaa viattoman veren, joka viittaa 5 Moos 32:43. Collins vertaa Taxoa kiinnostavalla tavalla makkabealaiseen Mattatjaan, ks. "Testament," 348. Mattatja on kostonhimoinen kun taas Taxo luottaa Jumalaan. Collinsin mukaan tämä on todennäköinen historiallinen tilanne, jossa teos on syntynyt (Kenraali Varuksen kampanja n. 4 eaa).
