Arvio Steven Rungen Discourse Grammar -kirjasta

Runge, Steven E. Discourse grammar of the Greek New Testament: a practical introduction for teaching and exegesis. Peabody, Mass.: Hendrickson Publishers Marketing, 2010.

Rungen Diskurssi Kielioppi yhdistää kahta maailmaa: perinteisiä kielioppeja ja diskurssianalyysejä (similar review in English).

Pääpaino on diskurssilla, eli sillä miten kirjoittaja pyrkii kommunikoimaan yleisölleen. Näin hän lähestyy kieltä funktionaalisesta lähestymistavasta, joka pakottaa hänet uudelleenarvioimaan sääntöpohjaiset lähestysmistavat. Lyhyesti voisi sanoa, että Rungen menetelmässä kielioppi ei johda eksegeesiä vaan diskurssin ymmärtäminen uudelleenmäärittelee kieliopin.

Runge esittää että perinteisesti tekstin kielelliset vaihtelut on selitetty lähinnä tyyliseikkoina. Esimerkkinä vaikka:

a. Korkealla on aurinko. b. Aurinko on korkealla

Rungen mukaan kyseessä ei ole tyylillinen variaatio vaan tapa alleviivata keskeisintä pointtia. Tässä tapauksessa vaihtoehto a. Poikkeaa sanajärjestykseltään totutusta, ja siksi voimme tulkita että kirjoittaja on korostanut sanaa korkealla. Toisin sanoen: “Onpa aurinko korkealla,” joka korostaa että ilmiö saattaa olla epäluonnollinen. Vaihtoehto b. puolestaan on yleisen toteamus, joka voisi viitata esim. siihen että on keskipäivä.

Mitään ei siis tapahdu tyylillisistä syistä, vaan poikkeava kirjoitustyyli/-asu korostaa tekstissä jo olemassaolevaa keskeistä elementtiä. Rungen mukaan tämä ilmaisutapa ei itsessään LUO mitään, vaan se vain OSOITTAA (marks) tähän erityiseen painotukseen (markedness). Ks. Aiemmat blogit aiheesta täältä ja täältä.

Kirjan paras anti on mielestäni juuri se, että se auttaa lukijaa kiinnittämään huomiota näihin tehokeinoihin, ja kysymään miksi kirjoittaja on korostanut tätä seikkaa. Tämän rusinan poimiminen on erityisen suloista, koska se ei edellytä diskurssianalyysin metodin tai kielen omaksumista.

Runge—kenties tahattomasti—luo mielestäni liian ison kiilan perinteisten kielioppien ja diskurssianalyysin välille. Tämä tapahtuu jakamalla selitykset tarkasti otsikoiden alle: nämä sanoivat näin, minä ja pojat olemme tätä mieltä (ks. Levinsohn). Tämä vaikutus kertautuu kirjan 18 kappaleen aikana.

Kirja on nopealukuinen, kunhan ei jää jumiin kaikkiin selitysvaihtoehtoihin tai kompastu lukemattomiin esimerkkeihin samasta asiasta. Runge on kirjoittanut kirjan pääsääntöisesti ajatellen kreikkaa jo hallitsevia, mutta hän haluaa myös sisällyttää vasta-alkajat mukaan keskusteluun. Suosittelen kirjaa ennemmin ensimmäiselle ryhmälle edelle mainituista syistä.

Kivi, paperi ja leipä - Jeesuksen ensimmäinen kiusaus

Jeesuksen ensimmäinen kiusaus oli tehdä itselleen ruokaa. Siis aika tyypillinen kolmekymppisen poikamiehen ongelma. Tai tyypillinen poikamies tilaa pitsat, Jeesus puolestaan olisi ”leiponut” kivistä pitsat. Eikä tyypillinen poikamies paastoaisi 40 päivää. Oheinen kuva tosin saattaa selittää miksi Jeesus suhtautui epäilevästi pitsataksiin.

Simon Bening - The Temptation of Christ (n. 1500)

Jeesuksen vastaus sille-joka-kiusaa on mielenkiintoinen:

Kirjoitettu on: ‘Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee’. (Matt 4:4)

Runge[1] huomauttaa, että tekstin olisi periaatteessa voinut kirjoittaa pelkästään positiivisesta näkökulmasta:

Ihminen tarvitsee elääkseen sekä ruokaa että Jumalan Sanaa.

Aivan raamatullista, eikö totta? Jeesus moninkertaistaa leivät ja kalat jotta ihmisillä autiomaassa olisi mitä syödä, ja hän myös käskee rukoilemaan ”jokapäiväistä” leipää, hän käskee heittämään verkot sinne missä kalat ovat, ja hän jopa itse grillaa rannalla kalaa. Hän murtaa leipää niin usein, että siitä tulee tapa tunnistaa hänet. Hän asettaa syömisen ja juomisen tavaksi, jolla kristityt muistavat ja juhlivat häntä. Ruuassa ei ole mitään pahaa.

Jeesuksen vastaus on kuitenkin negatiivisessa muodossa. Negatiivinen lähtökohta ja partikkeli vaan (ἀλλά) synnyttävät odotuksen ja korostuksen virkkeen jälkimmäiselle puoliskolle:[2]

EI leipä VAAN SEN SIJAAN Jumalan puhe/sana johtaa Iankaikkiseen Elämään

Jumalan sana tarkoittaa tässä Jumalan tahtoa. Se on enemmän kuin Raamattu, vaikkakin voisimme sanoa, että Jumalan tahto on ilmaistu Raamatussa. Tämä kuitenkin pitää sisällään ajatuksen Jumalan tahdosta joka on kommunikoitu hyvin henkilökohtaisella tavalla: jokainen Jumalan sana (kr. rhēma) joka hänen suustansa lähtee.

Sekä Jeesuksen sanat että hänen oma toimintansa tässä tilanteessa molemmat alleviivaavat, että ruoka ei ole yhtä tärkeää kuin kuuliaisuus. Jeesuksen kohdalla voimme nähdä, että hänen kuuliaisuudellaan ei ollut pelkästään henkilökohtaista hyötyä (hän pysyi Jumalan Poikana), vaan että tämä kuuliaisuus oli ehtona hänen sovitustyölleen. Samoin meidän kuuliaisuutemme on oleellisesti kytköksissä meidän ikuisen elämämme kanssa, ja kukaties se tuo siunauksen muillekin. Kuuliaisuus ei siis ole yhdentekevä asia, eikä se myöskään ole henkilökohtainen asia.

Lopuksi: Paastoaminen on tapa muistuttaa tätä periaatetta itselle. Syön jotta voisin ylläpitää elämää, mutta suuremman nautinnon tuottaa Jumala-keskeinen elämä. Tämä varmasti kuulostaa aika askeettiselta jokaisen ruuan ystävän korvissa, mutta ehkä meidän on hyvä vetää herneet välillä nenään eikä aina vain napaan.

Viitteet

[1] Steven E Runge, Discourse grammar of the Greek New Testament: a practical introduction for teaching and exegesis (Peabody, Mass.: Hendrickson, 2010), 94.
[2] Rungen edustamassa diskurssianalyysissä (DA) esitetään että joka kerta kun asia esitetään jotenkin normaalista poikkeavalla tavalla, muutos ”merkkaa” (markedness) kyseisen asian erityiseksi. DA:n mukaan muutokset eivät koskaan ole pelkästään tyylillisiä, vaan niissä on aina mukana jokin korostus. Ks. myös Markuksen postaus Hengellä täyttyminen ja Efesolaiskirje 5:18-22.

Raamattu 2016 - Menestysteologiaa vai Rauhaa?

Christianity Todayssa julkaistiin juttu maailman suosituimmista raamatunjakeista. [1] Suomen suosituin raamatunjae vuonna 2016 oli Sakarja 14:9:

Biblia 1642

”Herra on oleva koko maan kuningas. Sinä päivänä on Herra oleva yksi ja hänen nimensä yksi.” (KR33/38)

Sama jae oli suosituin myös naapurimaassamme Ruotsissa, sekä levottomuuksia viime vuotena kokeneissa Belgiassa[2] ja Ranskassa.[3] Ehkä jakeen suosio Israelissa ei yllätä, mutta Afganistanissa[4] kylläkin. Tämän jakeen suosittuus saattaa heijastella maailmanpoliittista tilannetta, epäuskoa ja levottomuutta. Se on muistutus siitä, että olosuhteista huolimatta Herra hallitsee. Se on samalla myös osoitus siitä, kuinka globalisaatio ja teknologia on tuonut maailmanlaajuista kirkkoa enemmän yhteen.

Maailman suosituin jae oli kuitenkin Roomalaiskirjeen 8:28:[5]

“Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut.” (KR33/38)

Jakeen yhteys menestysteologisiin virtauksiin on todennäköisin, ja esim. Amerikkalaiset, ghanalaiset ja singaporelaiset pitivät sitä suosikkinaan. (Ks. Markus Nikkasen blogipostaus ”Kristitty ja kärsimys”.) Tätä tulkintaa puoltanee myös Jeremia 29:11, joka oli suosituin jae peräti 29 maassa:[6]

“Sillä minä tunnen ajatukseni, jotka minulla on teitä kohtaan, sanoo Herra: rauhan eikä turmion ajatukset; minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.” (KR33/38)

Tämä jae oli suosituin mm. Brasiliassa, Argentiiinassa ja Nigeriassa. Suomalaiset käännökset eivät korosta menestystä samalla tavoin kuin esim. Jotkut englanninkieliset käännökset, esim. NIV, käyttävät sanaa prosper, menestys, kun meidän käännöksemme puhuvat rauhasta. Alkutekstissä on hepr. shalom, joka tarkoittaa rauhaa hyvin kokonaisvaltaisella tasolla.[7]

Toki jutun pohjalta on mahdoton tietää miksi nämä jakeet vetosivat tai mitä raamatunkäännöksiä ja –tulkintoja niillä korostettiin. On huomattava, että oikein tulkittuna kaikki kolme jaetta (!) korostavat Jumalan kaikkivaltiutta, ja siksi toivon, että tätä maailmakin on etsinyt — ja yhä etsii.


Viitteet:
[1] Youversion –raamattusovelluksessa (http://www.christianitytoday.com/gleanings/2017/january/favorite-bible-verses-88-nations-youversion-2016.html, 12.1.2017).
[2] 22.3.2016 kolme pommia räjähti Brysselissä tappaen 32 ja haavoittaen yli 300.
[3] 1.1. neljä sotilasta yritettiin tappaa ajamalla päälle; 7.1. mies yritti hyökätä poliisi-asemalle; 13.6. poliisi ja tämän puoliso puukotettiin kuoliaaksi; 14.7. terroristi tappoi kuorma-autolla 84 ihmistä; 26.7. pappi puukotettiin kuoliaaksi.
[4] Afganistan on 99.85% muslimivaltio; vain 0.05% on kristittyjä (http://www.operationworld.org/afgh, 12.1.2017).
[5] Numeroin mitattuna alleviivauksia ja jakoja.
[6] Tutkimuksessa oli mukana 88 maata.
[7] Myös kreikaksi rauha, eirēnē.